Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtuuston talousarviokokouksessa 27.11.2023

Lahes täydellinen tulevaisuus – siinä tavoite, joka ohjaa – tai jonka pitäisi ohjata – päätöksentekoa ja vastata siihen miksi me täällä olemme?

Viime vuosien aikana on näyttänyt siltä, että kriisit lisääntyvät ja talous menee tiukemmaksi. Velat kasvavat, korot nousevat. Kun kriisit lisääntyvät, niin poliittiset neuvottelut toisaalta näyttävät nopeutuvan. Yleisen taloustilanteen ymmärrys auttaa osallisia keskittymään olennaiseen. Voi olla, että parlamentaarisesta työskentelystä tasapaino-ohjelmineen oli se hyöty, että pystymme paremmin ymmärtämään todellisuuden?

Soteuudistuksen jälkeiset kaupungit ovat elinvoimaan ja sivistykseen keskittyviä kaupunkeja. Kaupunkeja joiden tarkoitus on myös tarjota hyvinvoinnin ja terveyden aakkosia, jotta hyvinvointialueilla päästäisiin helpommalla. Kaupungit ovat uudistuneet kautta vuosikymmenten ja vuosisatojen, niin teemme nytkin. Pakolla tai vapaaehtoisesti, mutta muutos on varma.

Kuntaliiton Sanna Lehtonen sanoi viikko sitten (18.11.) Kuntalehdessä:
”Käytännössä ministeriö pakottaa tämän kuntatalouden mustan perjantain uutisen myötä kunnat sopeuttamaan talouttaan sivistyspalveluja leikkaamalla. Eniten tämä vaikuttaa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, mutta tuskinpa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut säästyvät leikkauksilta. Kaikkien kuntien talous ei tule tätä kestämään.” (Kunnilta ollaan siis leikkaamassa ylimääräinen 80€/asukas, mikä Lahden tapauksessa tarkoittaisi n. -10M€, olkoonkin, että VOS jaksotusta muutetaan ja vaikutukset alkavat v.2025 eteenpäin)

Valtionosuudet romahtavat jaksotetusti ja Pertunmaan pikkukunnan todellisuus tulee olemaan todellisuutta monissa muissakin kunnissa. Sitten monessa kaupungissa. Voi olla, että Soten kalliin epäonnistumisen onnistuminen on lopulta siinä, että olemme pakotettuja menemään niihin maakunnan kokoisiin tai vähän isompiinkin yksiköihin, jotka verotusoikeudellaan hoitavat ne tehtävät joita kaupungit ennen hoitivat. Sivistyksen, elinvoiman, kaavoituksen, infran.. ja Soten. Yhdellä valtuustolla, ei lähes kymmenellä valtuustolla. Sama koskee hallintoa.

Onkin niin, että edellisen hallituksen hallinnonuudistusta, velkavetoista vastuunsiirtämistä ja kuntavaalikampanjaa seurannutta maksuohjelmaa toteuttaa nyt uusi hallitus, ja ystävät hyvät, kun on tehty liian iso lasku mikä pitää maksaa, niin jälki on tämännäköistä. Kallista on, hankalaa on. Ehkä rahaa ei olekaan, vaikka sitä piti aina olla?

Muuttuvassa maailmassa ja muuttuvissa tilanteissa haluaisimme, että olisi jotain turvallista. Lahdessa on edelleen monia hyviä ja turvallisia asioita. Tutkitusti rikollisuus on vähentynyt ja kaupungin keskusta on turvallisempi kuin ennen. Turvallisuutta tuovat monet uudet tai uusitut julkiset rakennukset. Koulut, päiväkodit ja palvelupisteet. Lahdessa on suomen uusimmat koulut ja jatkossakin teemme uusia kouluja. Haluamme niistä toimivia ja järkevänhintaisia. Uskomme, että kouluissa tulee olla myös seiniä ja luokkahuoneita. Koulurakennusten ja monitoimitalojen pitää olla toiminnallisesti ja laadullisesti oikeanlaisia.

Kun koulut alkavat olla seinien puolesta kunnossa, niin miten sisältö? Saavatko opettajamme keskittyä opettamaan, saavatko he keskittyä olennaiseen ilman häiriöitä? Eräs tapaamani opettaja sanoi, että hän haluaisi ”lisää koulua takaisin kouluun ja että kun saisikin keskittyä opettamiseen.” Tällaiset viestit on päättäjien otettava vakavasti; jotainhan koulujen arjelle on tehtävä, jos ei se toimi ja jotainhan niille uusille koulurakennuksille on tehtävä, jos eivät arkkitehtuuri ja tilajärjestelyt toimi. Siksi kokoomuslaiset lautakunnissaan ottivat nyt aloitteen ja palauttivat esim. Mukkulan suunnitelman- valmisteluun. Hinta on laatutasoineen yksi asia, mutta myös toiminnallisuudet.

Sivistys tuottaa elinvoimaa ja vain elinvoimainen kaupunki voi ylläpitää palveluita. Haluamme Lahden olevan elinvoimainen. Siksi olemme kanssanne lisänneet sivistykseen yli sata miljoonaa 7-8 vuodessa ja uskomme vakaasti, että reilulla 300 miljoonalla eurolla sivistyspalvelut voidaan tuottaa kaupungissamme edelleen laadukkaasti. Olemme lisänneet sivistykseen miljoonia! Kaikenlaiset usein kuultavat leikkauspuheet ovat vääristelyä.

Totta on, että miljoonapanostuksista huolimatta lakisääteiset velvoitteet kunnille ovat samanaikaisesti kasvaneet. Silti ne eivät poista tosiasiaa siitä, että dialogin, valintojen ja priorisointien kautta – koskevat ne sitten sisältöjä tai rakennuksia – laadusta on mahdollista pitää kiinni. Koska jos ei tehdä valintoja, niin mikään raha ei riitä. Mikään veronkorotus tai tuotto ei riitä. Vastuullisuutta tarvitaan. Kokoomus on valmis säilyttämään laadukkaat sivistyspalvelut. Mutta Kokoomus ei ole valmis tekemään sitä mihin hintaan hyvänsä: vastuullinen taloudenpito varmistaa sen, että laadukkaat sivistyspalvelut ja turvallinen arki ovat todellisuutta kaikenikäisille myös tulevaisuudessa. Siitä me haluamme pitää kiinni, koska sivistys ja koulutus ovat yhteiskuntamme kivijalka.

Myös elinvoimapuhetta tarvitaan. Elinvoimaan, kasvuun ja kasvun dynamiikkaan liittyy oleellisesti omaisuuden tuotto, mikäli omaisuutta on. Nimenomaan sitä omaisuuden tuottoa käytetään palveluiden järjestämiseen ja käyttötalouteen – kun taas itse omaisuutta tai myyntituloja ei tule käyttää käyttötalouteen, aivan niin kuin parlamentaarisesti on jo linjattu. Kun emme hyväksy jäädytettyjä indeksejä tai palkanalennuksia, niin siksi kasvavien kulujen ja velkojen lyhennyksiin on löydyttävä kasvun kautta tulevia lisäeuroja. Verojen korotus hyydyttää talouskasvua, eikä silloin ajateltu korotus tuota sitä toivottua tuloa. Siksi emme usko veronkorotusten olevan kaupunkien tervettä tulevaisuutta.

Tuotot, palvelut tai ajatellut hyödyt voivat kuitenkin jäädä konserniyhtiöistä tai omistuksista saamatta. Ja silloin tulee tehdä toimenpiteitä, etenkin kun valtio jaksotetusti leikkaa rahoitustaan. Toimenpiteisiin voi myös ohjata lainsäädäntö tai oikeuden päätökset. Lisäksi valtuutettujen suhtautuminen vuorovaikutteisiin hallintatapoihin ja poliittiseen johtamiseen vaihtelee, mikä tuo esiin luottamushenkilöiden erilaiset demokratiatulkinnat ja henkilökohtaisen osallistumishalukkuuden. Mikäli luottamushenkilö haluaa pysyttäytyä perinteisessä, lainsäädännön kautta määrittyvässä roolissa, jää hän etäälle vuorovaikutteisesta prosessista. Toisaalta kuntalain §129 on kovin painavaa tekstiä soteuudistuksen jälkeisissä kunnissa, kun tulot puolittuivat mutta vanhat velat jäivät. Muutokset ovat valtavia ja isot linjat on jo hahmotettu. Mitä kaupunkien pitää jatkossa omistaa? Se ”kaupunki 2.0” – mitkä ovat ne oleelliset asiat mihin keskittyä tässä hetkessä?

Vastaukset ovat tässä salissa, ainakin ennen kuin seuraava kansallinen ja systeeminen uudistus tulee. Talousarviokirja ei anna kaikkeen vastauksia. Se myös sisältää tulkinnanvaraisia suunnitelmia ja tietoja. Kirja on strategioineen ohjenuora niille valinnoille joita yhdessä tehdään, välillä yksimielisesti ja välillä äänestäen. Nelivuotinen talouden tasapaino-ohjelma onkin tässä hetkessä hyvin perusteltu. Eli, päätöksenteko tässä hetkessä, jotta tulevaisuutta voidaan tehdä. Siksihän te olette täällä. Sitähän te teette. Sitähän me teemme.

Aina emme muista keskittyä olennaiseen, mutta se on inhimillistä. Innokkuus ja suuret tunteet kertovat vain siitä, että välitämme Lahdesta ja sen tulevaisuudesta. Oleellista on yhteistyö ja tulevat vaikeat ajat toivottavasti yhdistävät. Kokoomus tekee mielellään yhteistyötä kanssanne jatkossakin, kaikkihan me haluamme samaa asiaa eli Lahden parasta – Lahes täydellistä.

Lahden tavoitteet on saatava oikeille raiteille – ja silloin , hyvät ystävät , meillä taitaa olla sama suunta.

Toni Putula

Lahden kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja