Kyse voi olla fyysisen toimintakyvyn heikkenemisestä tai elinympäristön rajoitteista. Myös ikäihmisten yhteiskunnallinen asema ja yhteisöllisyyden väheneminen rajoittavat vanhempien ihmisten kontakteja. Yksilöllisyyttä korostava kulttuurimme vaikuttaa myös siihen, että perhe- ja sukuyhteydet etääntyvät.

Yksinäisyyden kokemus on kuitenkin vakavasti otettava asia, se on uhka hyvinvoinnille. Tutkimusten mukaan ihmiset pitävät terveyttä ja läheisiä ihmissuhteita tärkeimpinä asioina oman hyvinvointinsa kannalta. On olemassa paljon näyttöä yksinäisyyden yhteydestä terveyteen. Yksinäisyys on sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman sekä itsemurhan riskitekijä.

Väestökyselyjen mukaan 11% suomalaisista kokee yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Naiset ovat miehiä yksinäisempiä kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti 75 vuotta täyttäneiden keskuskuudessa (THL 2020).
Meillä on paljon palveluita ja rakenteita, joissa tavataan ihmisiä, mutta asioiden hoitaminen ei poista yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vähentävät merkitykselliset kohtaamiset vaativat aikaa ja kiireettömyyttä. Yhtenä yksinäisyyden riskiryhmänä ovatkin ikääntyneet kotihoidon asiakkaat: vuonna 2020 jopa 37% koki yksinäisyyttä ja 10% ei tavannut läheisiään lainkaan.

Yhteisöön kuulumisen tunne ja läheiset ihmissuhteet kannattelevat monia, mutta yksinäisiä on paljon. Juhlapyhinä yksinäisyyden kokemukset usein kärjistyvät. Tehtäisiinkö tästä joulusta toisenlainen? Annetaan aikaa lahjojen sijaan. Sellainen kohtaaminen voi kantaa yksinäistä yli seuraavan pelottavan mustan yksinäisyyden hetken.

Sari Niinistö