Kiitos mahdollisuudesta olla juhlaseminaarissanne, joka teemakin on toivoa tuottava ”Valoa huomiseen”. Lämpimät onnittelut ja kiitos työstänne. 100 vuotta on kunnioitettava toiminta-aika. Paljon olette kokeneet ja varmasti paljon ihanaa valoa on edessänne.

Lahden Kokoomusnaiset ry on vuonna 1924 perustettu yhteiskunnankehittämisestä kiinnostuneiden naisten järjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia naisten poliittisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi.

Me kokoomusnaiset lähdemme siitä, että jokaisella tytöllä ja jokaisella naisella on oltava oikeus osallistua yhteisönsä päätöksentekoon ja yhteiskunnan rakentamiseen. Jokaisella on oltava mahdollisuus koulutukseen, ammattiin ja työuraan.

Omalla toiminnallamme ja poliittisilla avauksillamme tuomme esiin, että mikään ala tai politiikan sektori ei ole naisille vieras. Kokoomusnaisissa painotamme erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista työelämässä, naisten uramahdollisuuksia sekä naisyrittäjyyttä ja naisjohtajuutta.

Lisäksi työskentelemme vahvalla otteella myös koulutuksen ja osaamisen, sivistyksen ja nuorten työllisyyden ja hyvinvoinnin puolesta sekä lähisuhdeväkivallan kitkemiseen liittyvien teemojen parissa. Haluamme olla rakentamassa kaikkien sukupolvien ja kaiken ikäisten yhteistä Suomea.

Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen kaikkialla maailmassa on tärkeä missiomme. Me kokoomusnaiset olemme aina olleet muutoksen, uudistamisen ja ennen kaikkea moniäänisen Kokoomuksen edustajia.

Poliittiset tavoitteemme etenevät ahkeran vaikuttamisen ja hyvän yhteistyön tuloksena. Yhteisten tavoitteiden edistämisen edellytys on yhdessä tekeminen, sekä osaava järjestökenttä. Valtakunnallinen vaikuttaminen ei onnistu ilman aktiivisia paikallistoimijoita. Paikallinen toiminta on Kokoomusnaisten kivijalka.
*****

Suomen naisten asema ei ole rakentunut ilmaiseksi. Taustalla on vuosikymmenien pitkä työ naisten aseman kohentamiseksi.
Naiset saivat Suomessa äänioikeuden vuonna 1906, ensimmäisten joukossa maailmassa. Vuonna 1907 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valittiin 19 naista kansanedustajiksi. Se oli noin 10 prosenttia edustajien kokonaismäärästä. Nuo ensimmäiset naiskansanedustajat tekivät historiaa.
Meillä on monia todisteita siitä, että Suomen naiset ovat jättäneet vahvan jäljen kansakuntamme historiaan. Suomen naisten nousu yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi miesten rinnalle on ollut erityislaatuinen, mutta raskaskin tie. On hyvä muistaa, että naisten asema ja oikeudet eivät ole annettuja, vaan saavutettuja ja kovan työn tulos. Ja edelleen niiden eteen pitää tehdä työtä.

Esimerkiksi vasta vuonna 1929 saatiin uusi avioliittolaki ja naiset vapautuivat aviomiehen edusmiesvallasta. Ei oltu siis enää aviomiehen holhouksen alaisia. Nyt molemmille puolisoille tuli samat oikeudet yhteiseen omaisuuteen ja kumpikin omisti oman omaisuutensa. Toinen tärkeä asia oli, että myös perheenäiti tunnustettiin perheen elättäjäksi. Tämän lain, kuten monen muunkin lain tuolloin ja siitä eteenpäin, läpiviemisestä saamme osaltaan kiittää naiskansanedustajia.

Koulutuspoliittisilla uudistuksilla on ollut naisten yhteiskunnallisen roolin kasvattamisessa aivan erityinen merkitys. Yksi virstanpylväistä oli vuosi 1901, kun naiset saivat oikeuden hakea yliopistoon ilman erivapautta. Ovathan koulutus ja tieto, jos mikä, väylä yhteiskunnalliseen asemaan ja vaikuttamiseen. Tätä ennen, vuonna 1870 oli ensimmäinen nainen suorittanut ylioppilastutkinnon, isän hankkimalla erikoisluvalla toki. Ja 1895 oli saatu voimaan myös oikeus väitellä tohtoriksi, jos siis oli sitä ennen saanut erivapauden opiskella yliopistossa.
Viime vuosikymmenten lakimuutokset tasa-arvon edistämiseksi ovat liittyneet paljolti työelämään ja perheisiin. Esimerkkeinä vuonna 1948 alkanut lapsilisien maksu, vuoden 1962 samapalkkaisuuslaki, vuoden 1973 lasten päivähoitolaki ja vuoden 1974 äitiyslomalaki. Vuonna 1986 saimme tasa-arvolain, joka kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja vuonna 1991 isyyslomalain.
Kaikki me ymmärrämme, mikä merkitys esimerkiksi päivähoidolla on naisten työssäkäyntiin. Työssäkäynti on myös avain itsenäiseen asemaan, kun pystyy huolehtimaan toimeentulostaan.
Vaikka Suomessa moni asia on varsin hyvin, tekoja tarvitaan edelleen, sillä yhteiskunnassamme on paljon haasteita, joiden ratkaisemisessa meillä naisilla on paljon annettavaa.
Muun muassa talous, työ ja yrittäjyys ovat tärkeitä teemoja Suomen selviytymisessä, ja niihin meillä naisilla on paljon osaamista ja annettavaa.
Koulutuspolitiikan puolella tehtävää riittää keinojen löytämiseksi monenlaisten ongelmien ratkaisuun. Arvioiden mukaan joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittäviä perustaitoja (luku- kirjoitus- ja laskemisen taidot). Siihen on ratkaisuja löydyttävä. Niin ikään nuorten mielenterveys- ja oppisvaikeudet vaativat ratkaisuja.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa kehitettävää on erityisesti palvelujen saatavuudessa ja jatkuvuudessa.

Tarvitaan myös tekoja, joilla tehdään Suomesta kaiken ikäisten Suomi.
****

Vaikka puheessani esittelin muutamia haasteita, pitää kuitenkin muistaa, että meillä Suomessa on hyvin monet asiat hyvin. Muun muassa sukupuolten välinen tasa-arvo on ottanut harppauksia niiden vuosien jälkeen, kun naiset pääsivät edustakuntaan tai muihin päätöksentekotehtäviin.
Hyvät Naiset – politiikkakin on puolinaista ilman naista! Lähtekää mukaan vaikuttamistyöhön. Politiikka on asioiden hoitamista, ja sitä me naiset osaamme tehdä.

Lopuksi Äiti Teresan sanoin:
Älä koskaan luovu siitä,
että kohdattuaan sinut
ihminen on onnellisempi
kuin ennen sitä.

Terveystieteiden tohtorin Paula Risikon ura poliitikkona on merkittävä:
Kansanedustaja vuodesta 2003
Valtioneuvoston jäsenyydet: peruspalveluministeri, sosiaali- ja terveysministeri, liikenne- ja kuntaministeri, sisäministeri.
Eduskunnan puhemies, I varapuhemies, II varapuhemies, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja.

Lahden Kokoomusnaisten 100 v juhlaseminaari järjestettiin 17.10.24 Fellmanniassa Lahdessa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Lahden kaupungin valtuutettu Merja Vahter.