Perusopetuksen madonluvut kerrattiin valtuustoseminaarissa vast’ikään. Oppilasmäärät ovat hienoisessa laskussa. Henkilötyövuosia per koulu on tästä syystä hieman enemmän.

Omasta kokemuksesta tiedän, että eteläisellä alueella usealla koululla tulevissa 6.luokissa yleisopetuksen ryhmien oppilasmäärät ovat 25-29 oppilasta. Ei siis voida puhua vähentyneestä oppilasmäärästä, eikä pienestä ryhmäkoosta näissä tapauksissa. Oppilasmäärät ovat työurani isoimmat. Muuttoliikettä Lahdessa ja Lahteen tapahtuu, mikä vaikuttaa alueiden kouluihin eri lailla. Laskelmat eivät aina toteudu käytännössä, eikä yksi Lahden oppilaaksiottoaluekaan ratkaise tiettyjen kaupunkialueiden muuttovoittoa.

Valtuustoseminaarissa sivistysjohtaja kertoi opetustuntien lisääntyneen Lahdessa. Opettajana tiedän, että perusopetuksen tunnit eivät ole lisääntyneet, vaan Lahti poisti kaksi lisätuntia, jotka se oli aikanaan kaupunkikohtaisesti lisännyt yli valtion normin. Tunnit eivät myöskään vähentyneet, kiitos hallituksen, joka toi kaksi lisätuntia, toisen suomen kieleen ja toisen matematiikkaan.

Suloisesti ruusun kuvilla peitellään myös oppimisen tuen uudistus, joka alkaa näyttäytyä säästökeinona.

Sivistysjohtajan mukaan varhaiskasvatukseen on lisätty henkilökunnan määrää, koska tuen tarvitsijoita on enemmän. Tästä pääsemme ongelman ytimeen. Lapsikohtaisen tuen tarve näkyy päivähoidossa ja tuen tarpeessa olevista lapsista valtaosa siirtyy ensi syksystä yleisopetukseen vailla oppilaskohtaista tukea.

Siirtymää perustellaan lailla. Laissa määritellään, että oppilaalla on oikeus oppilaskohtaiseen tukeen heti, kun tarve ilmenee. Vaikuttaa siltä, että nivelvaiheessa varhaiskasvatuksesta kouluun, tuki ei siirry.

Perusopetuspalveluista on luvattu, että erityisluokkia tuen tarpeessa oleville lapsille perustetaan. Kuluneelle lukuvuodelle niitä perustettiin 12. Ensi vuodelle 2-3. Joku tässä yhtälössä mättää. Kun valtio on antanut lisämäärärahaa Lahdelle 1,52M€, vaikuttaakin siltä, että oppimisen tuki on säästökohde, joka toteutetaan luokkamuotoisen erityisopetuksen kustannuksella. Säästö osuu ikäluokan lapsiin.

Esitin valtuustoseminaarissa kysymyksen, kuinka paljon Lahti säästää, kun erityisluokkia jätetään muodostamatta. Samoin tiedustelin, paljonko erityisluokan muodostaminen maksaa. Vastaukset jäivät avoimiksi.

Oppimisen tuen uudistus on tuonut luokkiin lisää resurssia koko oppilasryhmälle. Tätä tukea on voinut käyttää esimerkiksi lahjakkaiden oppilaiden tukemiseen. On kuitenkin selvää, että osa oppilaista hyötyy edelleen pienemmässä, pysyvässä ja turvallisessa erityisluokassa opiskelusta. Toisinaan tämä hyödyttää myös koko isoa yleisopetuksen luokkaa.

Syksy tuo uudet tuulet, kun yleisopetuksen muutos valo-oppilaineen ja oppilaat hyvin erilaisine tuen tarpeineen aloittavat ensimmäisen luokan. Kun opettaja astuu koulun ovista aloittamaan uutta lukuvuotta, olisi toivottavaa, että meillä opettajilla olisi tiedossa selkeä prosessi, jonka pohjalta oppilaan tuen tarvetta voidaan joustavasti toteuttaa ja edetä esteettä oppilaan tuessa aina erityisluokalle asti.

Ongelmat eivät kuitenkaan ratkea varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen määrärahoilla. Meillä on edessä muutos, jonka pitää lähteä kodeista. Lasten kasvatukseen, rajojen asettamiseen ja omien lasten rakastamiseen pitää jokaiselta huoltajalla löytyä enemmän aikaa ja voimia. Kasvatuksellisen tuen antaminen yhteiskunnan tasolla ei nykyjärjestelmällä ole tehokasta eikä vaikuttavaa.

Opettajat tekevät oppilaiden oppimisen eteen töitä jopa yli oman jaksamisensa. Tarvitaan kasvatuksellisen vastuun suunnan muutos, jossa kodin rooli on ratkaiseva.

Lea Smolander

Opettaja