Päättäjät arvostavat asiantuntijoiden lausuntoja osana päätöksentekoa.
Keskustalon kaava on ollut prosessissa 2013 lähtien, keskustan- ja kiinteistökehittämisen näkökulmasta aivan kohtuuttoman kauan. On kuitenkin tarpeellista käydä keskustelua miksi sr-merkinnän poistamista esitettiin – kyseessä ei ole kiista betonijulkisivusta tai halusta uhmata museon kantaa.
Päätöksenteko vaikuttaa siihen miten kaupunki kehittyy. Päättäjät linjaavat kaupunkikuvaa eli sitä miltä rakennettu kaupunkiympäristö näyttää. Sillä on suora vaikutus viihtyisyyteen, koettuun turvallisuuteen, vetovoimaan – eli keskustan elinvoimaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että päättäjät haluaisivat päättää jokaisen talon ulkonäöstä tai suojelusta.
Rakennushistoriallisesti merkittävä ei ole yhtä kuin suojeltu.
Joskus suojelu on perusteltua, eikä esityksellä haluta poistaa yleisesti suojelutarpeita tai kyseenalaistaa viranomaisten lausuntojen merkityksellisyyttä. Mutta joskus periaate ja tulkintojen poistaminen on tärkeää kehityksen ja kehittämisen kannalta.
Kyseinen talo on merkittävässä kohdassa kaupungin keskustassa. Mikäli kaavassa sr-merkinnällä poistetaan kehitysmahdollisuuksia, niin palvelisiko se koy:n tulevaisuuden tarpeita? Entä menestyksekästä keskustavision toteuttamista ja elinvoimaa? Toisin kuin kirjoituksessa annettiin ymmärtää, tässä kaavassa ei haeta purkavaa saneerausta, mutta on toki hyvä miettiä liikekiinteistöjen kehitysnäkymiä – tarpeet ovat muuttuneet 60 vuoden aikana, varmasti myös Keskustalossa toimivien yritysten ja heidän asiakkaidensa tarpeet?
Kirjoituksesta saattoi myös saada kuvan, että demokratiaa pyörittäisi yksi päättäjähenkilö, mikä ei voi pitää paikkaansa. Kaupunginhallituksessa kaavasta päätettiin selkeästi äänin 7-2. Esityksen tehnyt ja kannattanut kaupunginhallituksen varapuheenjohtajisto ovat molemmat vahvasti Lahden kehittymistä ja yrittäjyyttä arvostavia pitkän linjan ammattilaisia – muutosesitys on nimenomaan koy:n, yrittäjien ja kaupungin etua ajava. Juridisesta näkökulmasta sr-merkinnän poistaminen on kompleksista, mutta perusteltua. Toivon että kaavasta ei valiteta, mikäli se valtuustossa päätetään ilman sr-merkintää.
Historiasta pitää myös oppia, päättäjien vastuullisuuteen kuuluu kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Yleisellä tasolla, ei liittyen ko. kaavaprosessiin, on tarpeen todeta, että tarvitsemme kauniimpaa kaupunkia. Se antaa arvoa laadukkaalle erilaisuudelle, on se sitten jugendia, sotien jälkeistä, modernia tai uusvanhaa arkkitehtuuria. Emme erityisesti hae arkkitehtuurikapinaa, mutta tarvittaessa olemme valmiita myös siihen, kun parempaa urbaania tulevaisuutta pyritään tekemään.
Eri viranomaisten lausunnot ovat aina osa kaavoitusprosessia. Päättäjät arvostavat niitä ja ottavat ne huomioon päätöksenteossa, eivätkä mielivaltaisesti muuta valmisteltuja kaavoja. Päättäjillä on vastuu kokonaisuudesta ja tekemistään esityksistä osana demokraattista päätöksentekoa. Kaupunkilaisten etu ja perusteellinen päättäjien pohdinta ei edusta huonoa hallintoa.
On kohtuutonta tulkita, etteivät päättäjät luottaisi asiantuntijoihin. Museon kohdalla voi nojata vaikka toteutuneisiin resursseihin (tilinpäätöslukuja): vuonna 2018 toiminnan menot -4.2 milj. euroa ja 2023 toiminnan menot -7.8 milj. euroa. Viidessä vuodessa päättäjien myöntämä resurssointi on siis kasvanut +3.6 milj. euroa.
Muutoksen tekeminen on aina vaikeaa. Meidän on yhdessä ja yhteistyöllä vaadittava enemmän, nostettava kunnianhimon tasoa, parannettava vuorovaikutusta – ja yksinkertaisesti mahdollistettava laadukkaamman asuinympäristön tekeminen, koska se johtaa elinvoiman kasvuun ja yliopistokaupunkimme parempaan houkuttelevuuteen eli veto- ja pitovoimaan. Kasvusta ja vahvasta elinvoimasta elää sekä yksityinen että julkinen talous.
Toni Putula (kok.)
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja (3.)