Lahti tunnetaan johtavana ympäristökaupunkina. Olemme olleet Euroopan ympäristöpääkaupunki ja rakentaneet vuosien ajan mainetta ilmastotyön, kiertotalouden ja ympäristöratkaisujen edelläkävijänä. Siitä kannattaa olla ylpeä, mutta ehkä juuri siksi Lahdessa pitäisi nyt käydä isosti keskustelua datakeskusten vaikutuksista.

Lahteen rakennetaan suurta datakeskusta, ja menneellä viikolla kaupunki kertoi toisesta, Kujalaan suunniteltavasta hankkeesta. Myös muualla Päijät-Hämeessä valmistellaan suuria datakeskusinvestointeja.

Niistä kerrotaan ymmärrettävästi investointeina, jotka voivat tuoda alueelle yritystoimintaa, verotuloja ja työpaikkoja. Myös ympäristövaikutuksia on selvitetty. Ensimmäisen datakeskuksen yhteydessä Lahti on nostanut esiin uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja hukkalämmön hyödyntämisen sekä selvittänyt sähköverkon riittävyyttä.

Kun hankkeita tulee lisää, tarvitaan kokonaiskuvaa siitä, mitä Lahteen ja ympäröivään maakuntaan ollaan rakentamassa. Päijät-Hämeen sähköverkosta tehdyssä selvityksessä todetaan, että alueelle suunnitellaan useita “paljon sähköä käyttäviä” investointeja. Niiden toteutuminen vaatii myös sähköverkon vahvistamista.

Tämän kehityksen mittakaava pitäisi avata myös tavalliselle lahtelaiselle.

Datakeskus tarvitsee paljon sähköä ympäri vuorokauden ja vuoden, ja kun niitä on useita, tarve moninkertaistuu. Vain muutama vuosi sitten Suomessa oltiin huolissaan sähkön riittävyydestä. Suomalaisia kehotettiin vähentämään kulutusta huipputunteina ja korkea sähkön hinta sai kotitaloudet muuttamaan kulutustaan. Monelle tuli tavaksi tarkistaa sähkön hinta ennen saunan lämmittämistä tai pesukoneen käynnistämistä.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo sähkönkulutuksen olevan jälleen kääntymässä voimakkaaseen kasvuun. Tarvitaan siis lisää sähköntuotantoa ja siirtokapasiteettia sekä säästä ja merenlahden kaapeleista riippumatonta toimintavarmuutta.

Tavallisen asukkaan on ihan perusteltua kysyä, mitä tämä kehitys tarkoittaa minulle.

Lahti on todennut, ettei yksittäinen datakeskus suoranaisesti määrää kuluttajan sähkön hintaa. Samalla kaupunki on muistuttanut, että kysynnän kasvu suhteessa tarjontaan voi nostaa hintaa.

Kun sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan Suomessa voimakkaasti muun muassa datakeskusten vuoksi, on aiheellista kysyä, millaisia vaikutuksia sillä voi olla sähkön hintaan. Paikallisesti on syytä kysyä myös tarvittavista sähköverkon vahvistuksista ja niiden kustannusten jakautumisesta.

Datakeskusten tuottamaa lämpöä voidaan ottaa talteen ja käyttää esimerkiksi kaukolämpöverkossa. Se on merkittävä mahdollisuus, sillä suuri osa niiden käyttämästä sähköstä muuttuu lopulta lämmöksi. Olisi kuitenkin hyvä tietää, kuinka suuri osa lämmöstä pystytään todella hyödyntämään.

Datakeskus tuottaa lämpöä ympäri vuoden, mutta lämmitystä tarvitaan huomattavasti vähemmän kesällä. Jos alueelle rakennetaan useita suuria datakeskuksia, syntyykö jossain vaiheessa enemmän hukkalämpöä kuin pystymme käyttämään? Mitä ylimääräiselle lämmölle silloin tapahtuu? Ja mitkä ovat tämän ympäristövaikutukset?

Vaikutukset ulottuvat muutenkin datakeskuksen seinien ulkopuolelle. Rakentaminen vie maa-alaa, sähkö tarvitsee verkkoja ja sähköasemia. Lisäksi hankkeisiin voi liittyä veden käyttöä, melua, hulevesiä ja vaikutuksia luontoon.

Olisi hyvä nostaa nyt katse yksittäisistä hankkeista kokonaisuuteen. Lahdesta ja Päijät-Hämeestä on muodostumassa merkittävä datakeskusten keskittymä. Ei ehkä ihan se linja, mitä ympäristökaupungilta odotettiin. Kysymyksiä on paljon.

Kuinka paljon datakeskuksia Lahteen tavoitellaan ja millä ympäristöehdoilla? Miten niiden yhteinen energiantarve huomioidaan? Kuinka paljon hukkalämpöä pystytään hyödyntämään? Millaisia verkkoinvestointeja tarvitaan ja kuka niistä maksaa? Mitä kokonaisuus tarkoittaa luonnolle, maankäytölle sekä kaupungin ilmasto- ja ympäristötavoitteille?

Datakeskukset voivat tuoda Lahdelle paljon hyvää. Juuri siksi niiden kasvulle kannattaa luoda selkeät pelisäännöt nyt.

Lahti on käyttänyt vuosia rakentaakseen asemaansa johtavana ympäristökaupunkina. Se, miten datakeskusten kasvu täällä hoidetaan, kertoo paljon siitä, mitä ympäristöjohtajuus tänä päivänä tarkoittaa. Ympäristövaatimusten pitää kasvaa samaa tahtia investointien kanssa.

Susanna Norja
Wellamon Kokoomusnaiset ry hallituksen jäsen