Sote-tavoitteet eivät toteudu ilman yksityistä ja kolmatta sektoria

Vuoden 2023 alussa astuu voimaan uusi sote-laki. Edelliset terveydenhuoltojärjestelmän uudistukset ovat olleet kansanterveyslaki ja edelleen voimassa oleva hoitotakuu.

Ensimmäinen suuri uudistus oli kansanterveyslaki (1972). Kunnat velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollosta perustamalla terveyskeskuksia. Toiminta yhdistettiin saman katon alle.

Terveydenhuollon painopistettä siirrettiin ehkäisevään terveydenhoitoon ja avosairaanhoitoon. Kustannukset jaettiin valtion ja kunnan kesken ja valtio alkoi maksaa osan kustannuksista kunnalle valtionosuuksina.

VUONNA 2005 tuli voimaan seuraava uudistus, hoitotakuu, joka on edelleen voimassa. Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muutoksilla säädettiin kiireettömille hoidoille ja tutkimuksille tietyt määräajat. Tällä pyrittiin yhtenäistämään eri alueilla asuvien kansalaisten terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja poistamaan jonot.

Nyt hallitusohjelmaan sisältyvän hoitotakuun edistäminen on jäänyt koronapandemian jalkoihin. Samalla hoito- ja hoivavelka paisuu ja kustannukset karkaavat käsistä.

VUODEN 2023 alussa astuu voimaan sote-uudistus. Uudistuksen myötä aloittavat 21 uuden hyvinvointialueen aluevaltuustot toimintakautensa. Haasteet ovat isoja. Miten rahat riittävät? Miten päätöksenteko ja rajalliset resurssit kohdennetaan oikein, kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa?

Palvelujen yhteen sovittaminen on tärkeää keino sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Verotuksen kautta osoitetut rahat tulisi käyttää ensisijaisesti asukkaiden palvelujen saannin turvaamiseen. Palvelujen yhteen sovittaminen on tärkeä keino sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toteutuuko ideaalitilanne hoitoon pääsyn oikea-aikaisuudesta ja palveluiden saatavuudesta asiakkaan tarpeiden mukaan? Entä valinnan vapaus, eli mistä asiakas haluaa palvelunsa hankkia? Ilman yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää merkittävää yhteistyötä tämä ei toteudu.

MITEN ERITYISRYHMÄT, kuten syrjäytymisvaarassa olevat ikäihmiset, lapset ja nuoret sekä mielenterveysongelmaiset saadaan tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin oikea-aikaisesti? Ennaltaehkäisy on avainasemassa ja erityisesti ne tukitoimet, joita voidaan tarjota matalan kynnyksen palveluina.

Kaikki asiakkaat eivät tarvitse monia palveluja. Palveluja tuleekin koordinoida niin, että asiakkaan hoidon jatkuvuus turvataan palveluketjuina. Tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa voidaan hyödyntää sähköisiä ja digitaalisia palveluja.

KAIKKI TÄMÄ ei toteudu yhdessä yössä, resurssit ovat rajalliset. Nyt tarvitaan maalaisjärkeä ja ammattiosaajia. Pyörä on jo keksitty, nyt sitä tulee osata ohjata oikeaan suuntaan, yhdessä.

Tulevat aluevaalit ovat ensimmäiset laatuaan. Nyt jos koskaan on kansalaisilla mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä, tulevien aluevaltuustojen toimijoihin.

Ulla Tuominen
erikoissairaanhoitaja, TtM, FT
aluevaaliehdokas (kok.)