Kuntavaalikoneessa törmäsin kysymykseen Lahti Energian myymisestä. Tämä ei ole mikään kyllä tai ei -kysymys, vaan vaatii tarkkaa pohdintaa ja lähtökohdan selvittämistä: miksi ollaan myymässä, ja heti jatko, mitä ollaan myymässä?
Osingonmaksu, monopoliasema markkinoilla, sähkön hinnoittelu ja niin edelleen nousevat aina esille. Koetan pitää pään kylmänä ja ajatuksen kirkkaana, kun käyn läpi tätä kysymystä kolmesta eri kokonaisuudesta.
TODETAAN ALUKSI, että Lahti Energia ei toimi monopoliasemassa sähkömarkkinoilla. Nämä markkinat ovat hyvin kilpaillut ja tiedän, että osa kaupunkilaisista ostaa sähkönsä muilta toimittajilta. Näin ollen lisäarvo omistamiselle ei ole kovinkaan suuri: emme saa mitenkään erikoishintaista sähköä.
Toinen huomio liittyy tietenkin verkkopuoleen. Tässä Lahti Energia on monopoliasemassa ja pystyy osittain vaikuttamaan hinnoitteluun. Vain osittain siksi, että Energiavirasto todellisuudessa määrittelee aika vaikean yhtälön kautta siirtomaksun suuruuden.
Tätä siirtomaksua alennettiin juuri viime vuonna, ja ymmärtääkseni sama suunta tulee jatkumaan. Oliko tämä osasyynä siihen, että tulos jäi alemmalle tasolle kuin 2019 ja sitä kautta aleni myös osingon maksukyky?
Jos myyntihommiin aletaan, pitäisi siinä yhteydessä katsoa, voidaanko verkkotoiminta irrottaa erikseen ja näin turvata monopoliasema. Minkälainen vaikutus tällä olisi kauppahintaan?
Voidaanko omistukseen jättää sähköverkot?
NYT KATSE tulevaisuuteen: onko Lahti Energialla sellainen tulevaisuus, jolla voidaan taata tietty osinko, ja mille tasolle se voi asettua? Toisin sanoen: voidaanko saada sama tai jopa parempi tuotto rahoille jossakin muussa kohteessa?
Suurin ja tärkein kysymys on kuitenkin, mihin rahat käytetään eli miksi myydään. Mikäli saadut tulot sijoitetaan uudestaan sellaisiin kohteisiin, joista saa jopa paremman tuoton kuin nyt, kyllä silloin on ison harkinnan paikka myymiselle. Jos taas rahat menevät juokseviin kuluihin, myynti ei ole missään olosuhteissa kannatettava hanke.
Mikael Seppälä
Kuntavaaliehdokas