Suomen kieli ja lukutaito

Hyvää suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää – ja lukuviikkoa!
Suomen kieli voi hyvin. Mutta huolestuneena päivittäin näen ja koen, kuinka Agricolan kehittämä kirjoitettu suomi ei saa riittävästi huomiota osakseen.

Tällä viikolla opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi lapsia ja nuoria koskevan uuden liikkumissuosituksen. Liikkumisen ja liikunnan merkitys hyvinvoinnin kannalta on päivänselvää, mutta yhtä tärkeää olisi turvata suomalaisten lukutaito.

Osallistuin eilen kansallisen lukutaitostrategian valmistelukuulemiseen, jossa esitettiin ihan aiheesta kysymys: voitaisiinko lukemisesta antaa samanlainen kansallinen suositus?
Minä en ulottaisi suositusta vain lapsiin ja nuoriin. Yhtä lailla aikuinen kehittyy, oppii ja sivistyy kirjoja lukemalla – lukemisen muista hyödyistä puhumattakaan. Lukeminen esimerkiksi lisää keskittymiskykyä ja parantaa unen laatua.

Kansalliseen lukutaitostrategiaan ollaan sisällyttämässä alue- ja kuntatason toimia, joilla tuetaan paikallisia lukutaitoa edistäviä rakenteita. Kuntatasolla on tärkeää tukea lasten ja nuorten lukuharrastusta ja ammattilaisten lukutaitotyön osaamista. Olennaista on myös vahvistaa ja innostaa lukemisen kulttuuria niin kodeissa, kouluissa kuin muissakin yhteisöissä. Kirjastotyön merkitys lukutaidosta keskusteltaessa on kiistaton.

Kunnalliset päätöksentekijät voivat vaikuttaa lukutaitoon monin tavoin. Yksinkertaisimmillaan vaikuttaminen on tätä: esimerkin voima on ihmeellinen.
Kansallinen lukutaitostrategia

Teresa Rautapää
FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Kuntavaaliehdokas