Sijoittaminen ei ratkaise mielenterveyden- tai päihdeongelmasta kärsivän nuoren tilannetta

Hyvinvointialueiden vastuulle tulee vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Julkisessa keskustelussa nousee useimmin esiin terveydenhuollon palveluiden uudelleen järjestäminen, mutta sosiaalipalveluista lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö sekä lastensuojelu ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Nuorten mielenterveyden ongelmilla on selkeä yhteys päihteiden käyttöön. Emme voi ratkaista laadukkaasti jälkimmäistä panostamatta ensin ensimmäiseen. THL:n arvioiden mukaan noin viisi prosenttia nuorista kärsii hoitoa vaativista päihdeongelmista. Tukipalvelujen riittämättömyys näille eri tavoin oirehtiville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen johtaa valitettavan usein lastensuojelun asiakkuuteen ja huostaanottoon.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on oltava tarjolla riittävän varhaisessa vaiheessa avun tarpeen mukaan. Lastensuojelun yksiköissä tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta ja osaamista, joista tähän asti ovat eri tarpeisiin vastaten pitäneet huolen julkisten palveluntarjoajien lisäksi yritykset, järjestöt ja säätiöt, joille kaikille on edelleen paikkansa. Pelkkä toiselle paikkakunnalle sijoittaminen ei ratkaise vakavasta mielenterveyden- tai päihdeongelmasta kärsivän nuoren tilannetta. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan keskittyvien koulukotien lisäksi tarvitaan nuorten kuntoisuuden mukaan erityisen huolenpidon osastoja ja ammatillista päihdekuntoutusta. Kuntouttavaan päihdetyöhön tarvitaan kokemusta ja osaamista päihdetyöhön erikoistuneilta asiantuntijoilta. Osaamisen siirtäminen pelkästään julkisten palveluiden vastuulle olisi tiedollisten ja taidollisten resurssien hukkaamista nyt olemassa olevien yksityisten päihdeyksiköiden työstä.

Perheiden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että tarvitut palvelut ja tuki muodostavat toimivan kokonaisuuden. Perus- ja erityispalveluiden tulee olla kiinteässä yhteistyössä keskenään ja palvelut ja tuki tuoda lähelle perhettä riittävän varhaisessa vaiheessa. Hallintomallin uudistuksessa on tärkeä huolehtia myös palvelujen ja tuen alueellisesta saavutettavuudesta ja perheiden yhdenvertaisuudesta erilaisissa tilanteissa. Hyvinvointialueilla tulee ensisijaisesti varmistaa, että jokainen sijoitettu lapsi ja nuori saa laadukasta huolenpitoa.

Julkisesti tuotettujen palveluiden tarjoamisen sijaan hyvinvointialueiden tehtävänä on kehittää ja vahvistaa lastensuojelun ohjausta ja valvontaa. Lastensuojelulliset toimenpiteet ovat perheiden kannalta merkityksellisiä ja vaikuttavat laajasti perheen ja sijoitetun yksilön varhaisiin kokemuksiin. Siksi valvonnan ja julkisen vallan käytön on perustuttava vankkaan tietopohjaan ja sen keskiössä tulee olla ennen kaikkea lasten ja nuorten etu.

Mia Mironoff, rehtori
aluevaaliehdokas (kok.)
äänestysnumero 433