Puuttumatta itse ehdotuksiin totean, että näiden kahden alueen suunnittelun yhtenä kokonaisuutena olisi järkevää, jotta mahdolliset toiminnot tukisivat toisiaan ja päällekkäisiltä investoinneilta vältyttäisiin. Mikäli kaupungin tekninen ja ympäristölautakunta lähtee kartoittamaan mahdollisuutta ammattimaisen kesäteatteritoiminnan palauttamista Pikku-Vesijärvelle, olisi asiassa kuultava pian myös tapahtuma-alan toimijoita. Ammattimainen kesäteatteri vaatii paitsi nykyaikaista katsomoa, myös muita tukitiloja parkkipaikoista wc-, puku- ja varastointi tiloihin. Kaikki nämä ovat tarpeita, jotka on mahdollista huomioida hankkeen tässä vaiheessa, mikäli Kisapuiston kunnostamisen yhteydessä otetaan käsittelyyn koko alueen kehittäminen laaja-alaisesti.

Vähimmäistasollakin kesäteatterin toteuttaminen vaatii kunnallistekniikkaa (sähkö, viemäröinnit, vesijohtoliittymät). Vaikka kesäteatteri lopulta jäisikin toteutumatta, helpottaisivat jatkossa muiden tapahtumien järjestämistä Pikku-Vesijärven alueella ja Kisapuiston Karinimenkadun puoleisessa päässä. Kesäteatterin tulisi olla suunniteltu monipuoliseen ympärivuotiseen käyttöön. Silloin siihen kohdentuvat investoinnit tukisivat parhaiten kaupungin ja kaupunkilaisten moninaisia tarpeita. Mikäli kaupungilla on halua vakavasti suunnitella taloudellisesti itsenäisesti toimeen tulevaa valtakunnallisesti kilpailukykyistä ammattikesäteatteria, sen paikkamäärän tulisi olla mitoitettu noin 500–600 katsojalle. Tämä määrittää osaltaan tarpeita koko alueen oheispalveluille ja infralle. Yhtenä vaihtoehtona kesäteatterille on myös Niemen alue. Varhaisvaiheen suunnittelussakin on tarpeen hyödyntää teatterin ammattilaisia. Puolivillaisella toteutuksella kauniista ajatuksesta eivät myöhemmin hyödy tapahtuman tuottajat eivätkä kaupunkilaisetkaan. Investointi huolelliseen suunnitteluun nyt tuo laajempia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Mia Mironoff, rehtori, tanssitaiteen maisteri, kuntavaaliehdokas (kok.)