Sain ilokseni olla Eduskunnan Pikkuparlamenttiin eri puolilta Suomea olevien Kokoomuksen senioriverkoston jäsenten kanssa kuuntelemassa korkeatasoisia alustuksia seniori-ikäisten ja ylipäätään ikäihmisten tilanteista, tavoitteista, toiveista ja tarpeista.
Tärkeimmäksi sanaksi päivästä jäi ikäymmärrys. Aika kuvaava, kun ottaa huomioon kuinka laajasti se on käsitettävissä kattamaan monenlaista asiaa.
Paljon nousi esille asiaa, joka oli meille jo itsestään selvää, mutta myös sillä tavalla esitettynä, mitä ei aina tule ajatelleeksi. Kuten esimerkiksi Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden professorin Mikaela von Bonsdorffin heti esityksensä alussa toteama, vanheneminen on prosessi, joka käynnistyy syntymästä. Niinpä tietenkin. Ja pitkäaikaissairauksien kertyminen indikoi kiihtyvää vanhenemisen tahtia. Toimintakyky ja sen haastaminen arjen aktiivisuudessa riippuu monesta tekijästä ja vaihtelee samassa ikäryhmässä hyvinkin paljon. Terveen ihmisen työajan odote on hyvinkin yksilöllistä ja eniten sitä vähentävät nivelrikko, mielenterveyden ongelmat, erilaiset kiputilat, liikkumattomuus ja lihavuus.

Elämme pitkäikäisyyden yhteiskunnassa, jossa nopeimmin kasvava väestöryhmä on yli 85-vuotiaat.
Muistisairaudet lisääntyvät väestössä. Ennuste esiintyvyydessä on, että kasvu on vuoden 2021 150000 luvusta vuodelle 2040 jo 247000, kasvua 64 %. Eriarvoisuus ja haavoittuvuus lisääntyvät iän myötä – sosiaalisten ja taloudellisten resurssien rooli.
Keskeiset tavoitteet liittyvät sosiaaliseen infraan, fyysiseen ympäristöön, terveysjärjestelmiin ja työelämän erilaisiin järjestelmiin. Tämä kaikki sisältyi professori von Bonsdorffin esitykseen.

Varatuomari Tuulikki Petäjäniemi oli koonnut esitykseensä asioita, joita sekä kuntien että hyvinvointialueiden viranhaltijoiden sekä päättäjien tulee ottaa jatkossa entistä paremmin huomioon.
Senioreiden odotukset liittyvät asioihin, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Näihin lukeutuivat mm. ohjatut liikuntaryhmät, moninainen kulttuuri, kaavoitus ja asuminen lähiympäristöineen, palvelut, liikkuminen, digitalisaatio ja sen vaihtoehdot sekä osallisuus. Tärkeänä hän piti, että digitalisaation rinnalla on mahdollisuus asiointiin kasvokkain ja puhelimitse.
Paljon muutakin tilaisuudessa nousi esille sekä ansiokkaissa alustuspuheenvuoroissa että osanottajien esittämissä puheenvuoroissa, joihin jätti hyvin kysymyksiin vastausaikaa myös paikalla ollut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, joka sai luonnollisesti vastata myös hallituksen nykylinjauksiin.

Summa summarum, yhä enemmän meidän tulee yhteiskunnassamme ottaa huomioon jatkuvasti vanhemmaksi elävien asukkaidemme tarpeet, tarvitsevat he palvelua kotiinsa tai lopulta raskaampiin palveluihin kotinsa ulkopuolella.

Merja Vahter
Lahden kaupunginvaltuutettu (kok)
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen varavaltuutettu