Ikääntyvä väestö hyötyy arjen kuntoutuksesta

Sunnuntain lehdessä (30.5.2021) kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen pohtii sote-uudistusta Päijät-Hämeessä. Hänen mielestään asiat ovat meillä hyvällä tolalla. Etäämpää näkee kokonaisuuksia joskus selkeämmin kuin aivan niiden keskeltä. Lahtelaiset ovat esittäneet julkisuudessa yllättävän paljon kriittistä palautetta uudistetuista sosiaali- ja terveyspalveluistamme, vaikka tosiasiat puhuvat toisenlaista, omaa kieltään. Erityisen huolestuneita on oltu siitä, miten ikääntynyt väestö löytää palvelut ja pystyy niihin hakeutumaan. Kritiikki on syytä ottaa vakavasti ja on luotava keinoja, jotta myös ikääntynyt väestö voi turvallisesti ja luotettavasti saavuttaa tarvitsemansa palvelut.

Kokonaisuudessaan tämän vuoden puolella 10 000 ihmistä on saanut apua Digiklinikalta. Harjun terveys on pystynyt tarjoamaan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja väestölle tehokkaammin kuin päätöksiä tehtäessä edes uskallettiin odottaa. Nyt työterveyshuollon ulkopuolella olevat saavat terveyspalveluja jopa samana tai seuraavana päivänä. Tästä on syytä kiittää niin uuden organisaation johtoa kuin jokaista sen työntekijääkin, arjen sankareita, edelleen vaativan korona-ajan keskellä.

Ikääntynyt väestö tulee olla erityisen huomion kohteena sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja niiden kehittämisessä. Luonnollisesti tämän ikäryhmän väestöllä palvelutarve kasvaa erilaisten sairauksien myötä. He ovat työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella. Digiosaamisessa on ongelmia, ne tuntuvat vierailta tai niitä ei ole edes käsillä. Liikkuminen paikasta toiseen voi tuoda omat haasteensa. Elämäntilanne voi muuttua hyvin äkillisesti. Sopeutuminen toisenlaiseen elämäntilanteeseen vie aikansa ja se ei ole helppoa.

Erityisen tärkeää on kehittää ikääntyneelle väestölle soveltuvia hyvinvointipalveluja ja kuntoutusta. Tässä on Lahdessa ja koko Päijät-Hämeessä yhteinen haaste kaikilla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilla ja kunnilla. Kuntouttava työ ikääntyneiden palveluasumisessa ja hoivakodeissa, vanhusten liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, parantaa jokaisen asukkaan elämänlaatua ja arvokuuden kokemusta. Tähän tarvitaan hoitohenkilökunnan yhteinen tahto. Se edellyttää myös monipuolista yhteistyötä kaupungin kulttuuripalvelujen, seurakuntien ja eri järjestöjen kanssa. Me emme saa unohtaa vanhuksia hoivakoteihin. Hoivakotien asukkaat kuuluvat meidän joukkoomme.

Ikääntyvä väestö hyötyy arjen kuntoutuksesta. Se tuo hyvinvointia, kehon ja mielen vireyttä, terveitä vuosia elämään. Juuri tässä kohtaa on yhteinen tehtävä sote -palveluilla ja kunnan hyvinvointipalveluilla. Ikääntyneelle väestölle suunnattuja hyvinvointipalveluja tulee vahvistaa ja kehittää. Tarvitaan liikuntamahdollisuuksia, kokoontumis- ja virkistysmahdollisuuksia, yleensä mahdollisuuksia osallistua toimintaan kodin ulkopuolella.

Meillä tulee olla huoli siitä, miten ikääntynyt väestö hakeutuu kodin ulkopuolisiin toimintoihin korona-ajan jälkeen. Nyt on pitkän aikaa ollut välttämätöntä sopeutua erillään ja yksin olemiseen. Ensisijaisesti vastuu omasta elämänlaadusta on ikääntyvällä itsellään. On löydettävä sisäinen motivaatio oman elämänlaatunsa parantamiseen. On uskallettava lähteä ulos kuorestaan. On tohdittava pyytää apua tai kaveria, jos oma turvallisuuden tunne ei riitä. Mutta meidän tulee olla valmiita kehittämään uudenlaisia arjen hyvinvointipalveluja ja kuntoutumismahdollisuuksia ikääntyneille myös kaupungin, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Terveet elämän vuodet ovat arvokkaita.

Terttu Pohjolainen
Terveystieteiden ja teologian maisteri
Kuntavaaliehdokas
TtM, TM, diakonissa, opettaja, HHJ