Hyvinvointialuetta rakentaessa ei pidä asettaa ajattelemattomasti vastakkain eri kuntia eikä julkisia ja yksityisiä palveluja

Etelä-Suomen Sanomien uutisissa (29.11.) oli näyttävästi kerrottu puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) linjauksesta, että uudella Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ei ole järkevää keskittää kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja Lahteen.

Jäin ihmeissäni pohtimaan, olisiko jossakin tämänkaltaisia ehdotuksia olemassa tai onko jossain näin suunniteltu? Vai onko tuo Helsingin ministerin linjaus Päijät-Hämeen kuntien ja asukkaiden pelottelua – vaiko vain ajattelematon heitto Lahden kaupungin suuntaan? Näin ei saa olla!

Parasta aikaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lakiperusteinen, väliaikainen valmistelutoimielin (Vate) tekee työtä uuden hyvinvointialueen hallinnon ja toiminnan käynnistämistä varten. Valmistelutyössä ovat mukana kuntien viranhaltijoiden muodostamat työryhmät ja seurantaryhmä, jossa on poliittinen edustus Päijät-Hämeen eri kunnista.

Luotan siihen, että uuden hyvinvointialueen valmistelua tehdään koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuspalvelujen parhaaksi. Valmistelutehtävät siirtyvät uuden aluevaltuuston hoidettaviksi maaliskuussa 2022, kunnes Päijät-Hämeen hyvinvointialue aloittaa virallisesti toimintansa vuoden 2023 alusta.

Ei olisi vähäisintäkään järkeä siinä, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut keskitettäisiin Lahteen.

Mielestäni nyt on ehdottoman tärkeää valmistella Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta niin, että jokainen asukas tietää saavansa tulevaisuudessa tarvitsemansa parhaat mahdolliset sairaanhoidon, terveydenhoidon, eri sosiaalipalvelut, ikääntyneiden hoivan ja pelastustoimen palvelut. Eri kuntia ei saa ajattelemattomasti asettaa vastakkain.

Kaikki nykyaikaiset ja innovatiiviset tulevaisuuden keinot pitää ottaa käyttöön palvelujen toteutuksessa. Julkisia palveluja ja yksityisiä palvelujen tuottajia ei niitäkään pidä asettaa vastakkain.

Nykyiset toimivat yhteistyöverkostot tulee hyödyntää palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä. Siis kuntien yhteistyön, yritysten, järjestöjen, säätiöiden, seurakuntien, vapaaehtoistoimijoiden ja sopimuspalokuntien voimavarat tulee saada jatkossakin edistämään meidän päijäthämäläisten hyvinvointia ja turvallisuutta.

Kaikkia tahoja tarvitaan tekemään yhdessä. Se vaatii suunnittelua, neuvotteluja ja ennakkoluulottomuutta nykyisiltä hyvinvointialueen valmistelijoilta ja uudelta aluevaltuustoltakin.

Ei olisi vähäisintäkään järkeä siinä, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut keskitettäisiin Lahteen. Olen päässyt työssäni näkemään toimivia kunnallisia ja yksityisiä terveys- ja sosiaalipalveluja Kärkölässä, Iitissä, Orimattilassa, Heinolassa ja muissa kunnissa Lahden lisäksi. Niitä pitää edelleen kehittää yhteistyössä hyvinvointialueella.

Liikkuvat palvelut tuovat hoidon ja hoivan ihmisten lähelle. Digipalvelut antavat aivan uudenlaisia keinoja hoitoon pääsemiseksi nopeasti. Eri kuntien alueille tarvitaan toimipaikkoja, joihin ihmiset voivat tulla hoitamaan asioitaan tai hakemaan apua.

Aluevaalit ovat jo tammikuussa. Toivoisin kovasti, että lehdistössä kerrottaisiin Päijät-Hämeen väestölle ja työpaikoilla noin 8 000:lle sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijälle avoimesti hyvinvointialueen valmistelun ja suunnittelun suunnasta ja vaiheista.

Silloin jokaisen olisi helpompi arvioida ja valmistautua siihen, mikä meitä odottaa Päijät-Hämeessä uudella hyvinvointialueellamme sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa.

Terttu Pohjolainen
TtM, TM, opettaja ja aluevaaliehdokas (kok.)