Ateriapalvelut ja osaaminen

Julkisuudessa on kuulutettu monella eri suunnalla tule­vien valtuutettujen talousosaamisen perään. Viimeiseksi Juhani Melanen kirjoittaa ja ehdottaa, ehkä hieman sarkastisesti, tästä asiasta ( UL 27.1).

En voisi olla enempää samaa mieltä hänen kanssaan talousosaamisen suhteen, ja lisäisin sinne taitojen joukkoon myös hyvän hallintotavan (Corporate Governance).

Kun lukee otteitta valtuutettujen kokouksista, missä kysytään konserniyhtiötä koskevaa lillukan vartta valtuuston puheenjohtajilta, kun asia kuuluu joko kyseisen yrityksen hallitukselle tai operatiiviselle johdolle, niin huomaa, ettei hyvä hallintotapa ole mitenkään tuttu. Lisäksi tällaiset populistiset kyselyt vain vievät aikaa kokouksista ilman mitään todellista vaikutusta kaupungin tilanteeseen.

OMISTAJA VAIKUTTAA aina ja vain yhtiökokouksen kautta, ei siis huutelemalla valtuuston kokouksessa. Yhtiökokouksessa valitaan hallitus ja sille puheenjohtaja. Hallituksen tärkeänä tehtävänä on hallinnosta huolehtiminen ja yhtiön toiminnan asianmukainen järjestäminen.

Jos hallitus, varsinkin sen puheenjohtaja, ei ymmärrä yrityksen liiketoimintaa, toiminta- ja ansaintaperiaatteita, strategiaa, ei tällaista ihmistä pidä valita hallitukseen, ei millään meriitillä.

Tätä voidaan vähän parantaa esim. HHJ-koulutuksella, joka auttaa talousasioissa, ja varsinkin tässä hyvässä hallintotavassa, mutta ei korvaa aktiivista yrityksen sidosryhmien ja alan tapahtumien seurantaa.

Tytäryhtiö on siirtymässä markkinoille, joita ei tälle hetkellä ole olemassa!

Päijät-Hämeen Ateriapalvelut oy on tyypillinen esimerkki siitä, miten puheenjohtaja tai edes hallitus ei ole mitenkään tehtäviensä tasalla. Millään tavalla ei voida perustella uuden tytäryhtiön perustamisesta, jos on jonkinlainen ymmärrys vallitsevasta markkinatilanteesta ruokapalvelumarkkinoilla.

TIEDOTUKSESSA on kerrottu, että tytäryhtiö hoitaa yksityisen puolen markkinoita, jonne emoyhtiö ei voi ylettää toimintansa. Onko nyt hallitukselta ja varsinkin sen puheenjohtajalta jäänyt huomaamatta jotakin?

Tytäryhtiö on siirtymässä markkinoille, joita ei tälle hetkellä ole olemassa! ”Etätyöskentelyn ja -opiskelun sekä uusien kokouskäytäntöjen lisääntymisen takia pysyvät vaikutukset liiketoimintaan ovat merkittävät”, kertoo alan suurin toimija ja jatkaa: ”YT-neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin 2700 henkilöä. Nyt osin päättyvien neuvottelujen tuloksena tullaan vuoden 2021 aikana irtisanomaan enintään 365 henkilöä, osa-aikaistamaan enintään 550 henkilöä sekä lomauttamaan enintään 2300 henkilöä määräaikaisesti tai toistaiseksi.”

Ja näitä faktoja on lisää, valitettavasti. Kyllä tässä tilanteessa on aika puhaltaa peli poikki tytäryhtiöhankkeessa ja heti. Jos hallituksen puheenjohtaja ei sitä tee, niin viimeistään yrityksen hallituksen pitää ryhtyä toimiin.

Viimeisenä keinona on kutsua yhtiökokous koolle ja vaihtaa hallitus, joka sitten lopettaa rahan haaskauksen moiseen hankkeeseen. Tämä tytäryhtiö ei voi olla millään mittarilla mitattuna omistajan etujen mukaista vaan päinvastoin; se hajauttaa fokusta kannattavasta liiketoiminnasta, varmasti aiheuttaa investointitarvetta sekä rasittaa taloutta, mutta tulokset tämän päivän tiedoilla on hyvin epävarma. Ja kenen rahoja sitten käytetään: Noh, omistajan eli veronmaksajan.

Mikael Seppälä
kuntavaaliehdokas